Ajatuksia koiraharrastuksesta ja kasvatuksesta

Olen seurannut sivusta omassa rodussani nyt sitä, kuinka ihmiset haukkuvat toisten koiria ja puhuvat paskaa selän takana toisten pentueista. Itse olen viimeisen vuoden aikana miettinyt monta kertaa, että kasvattaminen ei ole minun juttuni, koska olen herkkä ihminen kuitenkin vaikka sitä en aina näytä ja minua todella jää pitkään mietityttämään toisten paskan puhuminen. Mutta joka kerta olen tullut miettimisen jälkeen siihen tulokseen, että minä en suunnittele pentueitani näille pahaa puhuville kasvattajille ja ihmisille. Vaan oman jalostustyöni jatkoksi ja ihmisille, jotka haluavat perheenjäsenen ja hyvän harrastuskoiran. Olen iloinen siitä, että ensimmäisen pentueeni pennut menivät rakastaviin ja harrastaviin koteihin ja toivon, että tulevat kasvattinikin pääsevät näin hyviin koteihin.

Olen itse enemmän sellainen ihminen, että pyrin tulemaan kaikkien kanssa toimeen. En halua puhua paskaa kenestäkään selän takana, ja yleensä en sellaisiin keskusteluihin osallistukkaan. Siltikin, koska harrastan äitini kanssa samaa rotua, niin suurin osa ihmisistä ajattelee, että minulla on samat mielipiteet äitini kanssa joka asiasta. No nyt ihmisille ihan tiedoksi, että minulla on omat aivot joilla ajatella ja en ole äitini kanssa aina asioista samaa mieltä. Olen kyllä siinä mielessä äitini kanssa samaa mieltä asioista, että käytän vain terveitä ja tasapainoisia koiria jalostukseen ja siinä, että pennun ostajille kerrotaan rodussa esiintyvät sairaudet, ja tarpeen vaatiessa kertoo sen jos omien koirien takaa tulee jotain sairautta. Siinä vaiheessa pennun ostaja itse saa päättä, ottaako pennun. Minun mielestäni ei pidä valehdella pennun ostajille sairauksista, koska yleensä valheesta jää kiinni ja mitenpä sitten selitetään pennun omistajille asiat, kun kysyvät, että minkä takia ei kasvattaja ole kertonut näin suurta asiaa.

Minun mielestäni ei ole millään tavalla anteeksi annettavaa se että käytetään tieten tahtoen lonkkasairasta tai silmäsairasta koiraa jalostukseen. Ja nyt tietysti ihmiset ajattelevat, että itse olen käyttänyt C-lonkkaista narttua jalostukseen ja tämän nartun sisaruksissa on D-lonkkaisia. Valitsin Mochalle sellaisen uroksen, jonka takaa tulee tervettä lonkkaa ja nämä pennut tullaan lonkka kuvaamaan. Mochan ensimmäisestä pentueesta (joka ei siis ole minun kennelnimelle) on pentuja kuvattu 6/8 pentua ja pentujen lonkka tulos haarukka on A/A:sta D/E:hen. Olenkin päättänyt, että kun nämä Mochan viimeisimmät pennut on kuvattu, niin päätän vasta sitten, tuleeko Mochalle enää kolmatta pentuetta vai saako Mocha jäädä jo eläkkeelle. En tieten tahtoen halua sairastuttaa rotua enempää kuin mitä se nyt on. Aina ei kuitenkaan mene asiasta niin kuin on suunnitellut, vaan joskus sitten tulee näitä sairauksia ja huonolonkkaisuutta jopa terveistä yhdistelmistä.

Silmäsairaudet on toinen todella tärkeä asia koiran kasvatuksessa. Itse en käyttäisi silmäsairasta koiraa jalostukseen, oli sillä sitten lievä silmäsairaus tai vakava. Mochan pentueessa yhdellä pennulla todettiin pentu silmätarkissa PPM iris-iris toisessa silmässä ja katsoin, että tämä pentu saa sellaisen kodin, jossa sitä ei käytetä jalostukseen ja kerroin pennun omistajille, että pentua ei saa käyttää jalostukseen. Vaikka ppm iris-iris ei ole tunnettu fieldeillä niin silti minusta sellainen koira jolla sellainen sairaus on pitää rajata pois jalostuksesta.  Kaikki silmäsairaudet eivät kuitenkaan näy koiralla silloin kun se on pari vuotias vaan jotkut sairaudet saattavat tulla iän myötä ja sen takia minusta on hienoa, että jotkut ihmiset tutkituttavat veteraani ikäisten koiriensa silmät.

Tälläisiä mietteitä on pääni sisällä pyörinyt tämän vuoden ajan. En tekstilläni halua loukata ketään nämä ovat vain minun mielipiteeni ja ilmaisen ne nyt.